DRI (Direct Reduced Iron) ja HBI (Hot Briquetted Iron) ovat raudanvalmistusprosesseja, joita käytetään raakaraudan tuottamiseen ilman että tarvitsee sulattaa rautamalmia korkeissa lämpötiloissa, kuten perinteisessä masuuniprosessissa. DRI/HBI-nimikkeen alainen teräs on hiilidioksidipäästötöntä, ja voidaan siksi kutsua vihreäksi teräkseksi. Periaatteena on, että sen tuotannossa on hyödynnetty uusiutuvaa energiaa.
DRI-prosessissa rautamalmia pelkistetään käyttäen luonnollista kaasua tai hiiltä, joka reagoi malmin kanssa poistaen happea rautamalmista. Tämä prosessi tapahtuu suhteellisen matalassa lämpötilassa (noin 800–1000 °C) verrattuna perinteiseen masuuniprosessiin. Tämän prosessin lopputuote on suoravalmistettu rauta (DRI), joka on käyttökelpoista rautaa, mutta joka on alttiimpaa hapettumaan kuin perinteisesti tuotettu raakarauta.
HBI-prosessi on seuraava vaihe DRI-prosessin jälkeen. Tässä vaiheessa DRI-rauta puristetaan korkeassa lämpötilassa briketeiksi. Tämä parantaa tuotteen säilytystä ja kuljetusta, koska brikettien happiherkkyys on vähäisempää kuin suoravalmistetun raudan.
Molemmissa prosesseissa syntynyt rauta sisältää pienemmän hiilipitoisuuden kuin perinteisesti masuunissa tuotettu raakarauta, ja se on herkempi hapettumiselle. Toisaalta molempien prosessien ympäristövaikutukset ovat vähäisempiä, koska ne tuottavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä verrattuna perinteiseen masuuniprosessiin.
DRI- ja HBI-rautaa käytetään erityisesti teräksenvalmistuksessa, ja ne ovat tärkeitä menetelmiä vähähiilisen teräksen valmistuksessa. Näitä menetelmiä kehitetään jatkuvasti, koska ne ovat yksi tapa vähentää terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjä.