Euroopan unioni (EU) on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, joiden saavuttamiseksi se on käynnistänyt laajan lainsäädäntöpaketin, joka tunnetaan nimellä Fit for 55 -ilmastopaketti. Tämän paketin tavoitteena on vähentää unionin kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä, verrattuna vuoden 1990 tasoihin. Yksi paketin keskeisistä elementeistä on vedyn roolin vahvistaminen puhtaana energianlähteenä, mikä avaa Suomelle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia vetytalouden rakentamisessa ja globaalina edelläkävijänä toimimisessa. Suomen ainutlaatuiset edellytykset, kuten runsas päästötön sähköntuotanto ja vahva teollinen osaaminen, luovat vankan perustan vedyn tuotannolle ja sen hyödyntämiselle useilla sektoreilla.
Vety on monipuolinen energiankannatin, jota voidaan käyttää energian varastointiin, teollisuuden raaka-aineena ja puhtaana polttoaineena liikenteessä. Fit for 55 -paketti pyrkii vauhdittamaan vedyn käyttöönottoa asettamalla sitovia tavoitteita, kuten vaatimalla tiettyä osuutta teollisuuden ja liikenteen käyttämästä vedystä olevan vihreää eli uusiutuvalla energialla tuotettua. Tämä lainsäädäntö ohjaa investointeja kohti puhtaita ratkaisuja ja luo markkinat vihreälle vedylle. Suomi, joka on jo nyt yksi Euroopan puhtaimman sähkön tuottajista, on erinomaisessa asemassa vastaamaan tähän kysyntään. Vedyn avulla Suomi voi korvata fossiilisia polttoaineita perinteisillä teollisuuden aloilla, kuten teräs- ja kemianteollisuudessa, ja samalla luoda uusia, korkean lisäarvon vientituotteita, kuten vetyä ja e-polttoaineita.
Vedyn tuotannon ja käytön kasvu tukee Suomen kansallista tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kansallinen vetyresoluutio, jonka hallitus hyväksyi vuonna 2023, määrittelee Suomen vision olla Euroopan johtava vetytalous koko arvoketjussa. Tavoitteena on, että Suomi voisi tuottaa jopa 10 prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite edellyttää merkittäviä investointeja puhtaan sähkön tuotantoon, erityisesti tuulivoimaan, sekä vedyn tuotantoon ja infrastruktuuriin. Yhteistyö eri toimijoiden, kuten Gasgrid Finlandin ja Fingridin, välillä on elintärkeää, jotta vedyn siirtoverkostoja voidaan kehittää tehokkaasti ja yhdessä sähkönsiirtoverkoston kanssa. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa luo vahvan pohjan Suomen vetytalouden kasvulle.
- Vihreä vety: Tuotetaan elektrolyysillä uusiutuvalla sähköllä.
- Sininen vety: Tuotetaan maakaasusta hiilidioksidipäästöt talteen ottamalla.
- Harmaa vety: Tuotetaan maakaasusta ilman päästöjen talteenottoa.
Vetytalouden rakennuspalikat ja tulevaisuuden näkymät
Suomen vetytalouden potentiaali on valtava, ja sen on arvioitu voivan luoda jopa yli 60 000 uutta työpaikkaa ja kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta kymmenillä miljardeilla euroilla vuoteen 2045 mennessä. Tämä kasvu ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii mittavia investointeja, innovatiivista T&K-työtä sekä toimivaa ja ennakoitavaa lainsäädäntöä. Suomi on houkutteleva kohde vedyn tuotantoprojekteille, sillä maalla on vakaa poliittinen ympäristö ja runsaasti tilaa uusiutuvan energian, erityisesti tuulivoiman, rakentamiselle. Lisäksi Suomen vahva teollisuus ja jo olemassa olevat energiainfrastruktuurit, kuten tehokas sähköverkko, antavat kilpailuedun vedyn ja siitä jalostettavien tuotteiden, kuten e-metaanin tai vetyteräksen, tuotantoon. Yhteistyö yritysten ja valtion välillä on avainasemassa tässä murroksessa.
EU:n Fit for 55 -paketti ja sen mukanaan tuomat säännökset, kuten päästökauppajärjestelmän laajentaminen, luovat taloudellisia kannustimia vedyn käyttöön. Teollisuus, joka on perinteisesti nojautunut fossiilisiin polttoaineisiin, kohtaa kiristyviä päästönormeja ja kasvavia päästöoikeuksien hintoja. Vihreä vety tarjoaa kestävän ja kustannustehokkaan vaihtoehdon pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi terästeollisuudessa vety voi korvata koksin raudan pelkistyksessä, mikä mahdollistaa fossiilivapaan teräksen tuotannon. Suomessa on jo käynnissä useita vetyhankkeita, jotka liittyvät muun muassa fossiilivapaan teräksen ja Power-to-X-tuotteiden valmistukseen. Nämä hankkeet osoittavat, että Suomi on siirtymässä konkreettisista suunnitelmista käytännön toteutukseen.
Vetytalouden kehittyminen vaatii myös infrastruktuurin rakentamista. Suomessa Gasgrid Finland on aktiivisesti edistämässä kansallisen vetyputkiverkoston suunnittelua. Tämän verkon tarkoituksena on yhdistää vedyn tuotanto- ja kulutuspaikat tehokkaasti toisiinsa ja mahdollistaa laaja-alainen vedyn hyödyntäminen. Suunnitteilla oleva reitti kulkee aluksi länsirannikkoa pitkin, missä on suurin potentiaali vedyn tuotannolle ja kulutukselle. Tämä osoittaa, että Suomi ei ainoastaan panosta vedyn tuotantoon, vaan myös sen jakeluun ja hyödyntämiseen koko arvoketjussa. Järkevän infrastruktuurin rakentaminen on olennaista kilpailukykyisen vetymarkkinan luomiseksi.
- Sektorien integraatio: Vedyn avulla teollisuus-, energia- ja liikennesektorit voidaan yhdistää toisiinsa.
- Power-to-X: Tekniikka, jolla sähkö muunnetaan kemiallisiksi polttoaineiksi tai kemikaaleiksi.
- Hiilidioksidin talteenotto: Menetelmä, jolla hiilidioksidipäästöt otetaan talteen ja varastoidaan tai hyödynnetään.
Haasteet ja mahdollisuudet
Vaikka Suomella on loistavat edellytykset vetytalouden rakentamiseen, matka ei ole täysin vailla haasteita. Yksi merkittävimmistä haasteista on valtava puhtaan sähkön tarve. Vihreän vedyn massiivinen tuotanto vaatii ennennäkemättömiä määriä sähköä, mikä edellyttää huomattavia investointeja uusiutuvaan energiaan, erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaan. On varmistettava, että sähköntuotannon kasvu ei uhkaa Suomen energiaturvallisuutta tai sähkön hintavakautta. Tarvitaan myös riittävästi osaavaa työvoimaa uuden teollisuudenalan tarpeisiin, mikä vaatii panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Vetytalouden rakentaminen on pitkäaikainen prosessi, ja sen menestys riippuu myös kansainvälisestä kilpailukyvystä ja globaalien markkinoiden kehityksestä.
EU:n lainsäädäntö asettaa vaatimuksia, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuksia rahoitukseen ja yhteistyöhön. Fit for 55 -paketin myötä luodaan yhtenäiset säännöt vedyn tuotannolle ja sen käytölle, mikä helpottaa kansainvälisen kaupan käynnistymistä. Suomi on jo nyt aktiivinen toimija EU:n vetyhankkeissa ja pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön niin, että se tukee teknologianeutraalia lähestymistapaa ja investointien houkuttelevuutta. Vaikka kansalliset tukijärjestelmät eivät ole yhtä mittavia kuin joissakin muissa maissa, Suomi luottaa vetyhankkeiden vahvoihin liiketoimintaperusteisiin ja pitkän aikavälin kannattavuuteen.
Suomen on myös varmistettava, että vedyn tuotanto ja käyttö tukevat laajempaa kiertotaloutta ja energiatehokkuutta. Vetytalouden kehittämisessä on syytä huomioida kokonaisuus, mukaan lukien lämmön talteenotto ja hyödyntäminen sekä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisut. Nämä toimenpiteet vähentävät ympäristövaikutuksia ja parantavat hankkeiden taloudellista kannattavuutta. Suomen matka kohti vetytalouden kärkeä on dynaaminen prosessi, joka vaatii jatkuvaa sopeutumista ja innovointia.
Tietolähteet
- Euroopan komissio. ”The ’Fit for 55’ package”.
- Valtioneuvosto. ”Valtioneuvoston periaatepäätös vedystä”.
- Hydrogen Cluster Finland. ”Clean Hydrogen Economy Strategy for Finland”.
- Business Finland. ”How Finland is shaping Europe’s hydrogen future”.