Yhdeksän Itämeren alueella toimivaa kaasun siirtoverkonhaltijaa ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka tavoitteena on koordinoida ja edistää vetyinfrastruktuurin luomista sekä tukea Itämeren alueen vetymarkkinoiden kehittymistä. Yhtiöt toteuttavat yhteistyötä aiesopimuksen pohjalta. Sopimuksessa ovat mukana suomalaisen Gasgridin lisäksi virolainen Elering, ruotsalainen Nordion Energi, tanskalainen Energinet, liettualainen Amber Grid, latvialainen Conexus Baltic Grid, puolalainen GAZ-SYSTEM, saksalainen GASCADE Gastransport, ja saksalainen ONTRAS Gastransport.
Itämeren alueen siirtoverkonhaltijoiden yhteistyön tarkoituksena on koordinoida sopimuksessa mukana olevien yhtiöiden toimintaa alueen vetytalouden kehittämiseksi. Yhtiöt tukevat vetytalouden positiivista kehitystä koordinoimalla vedyn siirtoa ja varastointia koskevien infrastruktuurihankkeiden kehittämistyötä alueella. Lisäksi yhteistyöryhmä jakaa tietoa vetymarkkinan kehittymisestä sekä uusiutuvan vedyn tuotanto- ja kysyntähankkeista yleisellä tasolla. Yhtiöiden toiminta liittyy tiiviisti EU:n Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelmaan (Baltic Energy Market Interconnection Plan, BEMIP).
– On hienoa, että Itämeren alueen siirtoverkonhaltijat tekevät nyt entistä tiiviimpää yhteistyötä Euroopan vetytalouden ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Gasgrid on saanut mandaatin Suomen valtiolta kansallisen vetyverkon kehittämiseen sekä rajat ylittävään infrastruktuuriyhteistyöhön. Yhteistyötä tiivistämällä jatkamme meille annetun tehtävän toteuttamista vetytalouden kehittämiseksi Itämeren alueella, sanoo toimitusjohtaja Olli Sipilä Gasgridilta.
– Saimme huhtikuussa kansainvälisille vetyhankkeillemme EU:n PCI-statuksen (Project of Common Interest). Yhteistyön tiivistäminen Itämeren alueen vetytalouden kehittämisessä on luonteva jatko hankkeiden edistämiselle. Myös EU:n kaasupaketti edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä ja sähkö-, kaasu- ja vetyinfrojen yhteissuunnittelussa, sanoo vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki Gasgridilta.
Itämeren alueella erinomaiset edellytykset puhtaan vedyn tuotannolle
Itämeren alueella on uusiutuvia energiavaroja ja siksi mahdollisuus tuottaa jopa 45 % REPowerEU-suunnitelmassa määritellystä puhtaan vedyn tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä. Alueen huomattavan suurta maa- ja merituulivoiman tuotantopotentiaalia voidaan hyödyntää vedyn tuotannossa ja puhtaan vedyn markkinoiden luomisessa jo lähitulevaisuudessa. Siksi Itämeren alueella toimivat infrastruktuuri- ja teollisuusyritykset kehittävät nyt uutta vetyputki-infrastruktuuria, jolla vedyn tuotantopotentiaali saadaan käyttöön. Tavoitteena on myös toimittaa vetyä runsaan tarjonnan alueilta kysyntäkeskuksiin.
Infrastruktuurin kehittämistyö ja sopimuskumppaneiden aktiivinen yhteistyö tukee EU:n REPowerEU-suunnitelman toteutumista sekä Itämeren alueen pääministerien vuonna 2022 allekirjoittaman Marienborgin julistuksen tavoitteita. Marienborgin julistuksessa tavoitellaan yhteisten, rajat ylittävien uusiutuvan energian hankkeiden tutkimista ja infrastruktuuritarpeiden määrittämistä. Uuden infrastruktuurin kehittäminen sekä vetyä että sähköä varten on keskeistä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Tämä edellyttää Itämeren alueen siirtoverkonhaltijoiden keskinäistä yhteistyötä.
Euroopan energiajärjestelmän turvallisuus ja resilienssi tavoitteena sekä EU-tasolla että alueellisesti
Sekä EU-tason että Itämeren aluetta koskevan Marienborgin julistuksen tavoitteena on vähentää Euroopan riippuvuutta Venäjältä tuoduista fossiilisista polttoaineista, vauhdittaa Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä parantaa Euroopan energiajärjestelmän turvallisuutta ja resilienssiä eli muutosjoustavuutta ja kriisinkestävyyttä. Vedyn tuotanto- ja käyttöpotentiaalin kehittäminen on yksi keskeisistä keinoista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaasun siirtoverkonhaltijat antavat entistäkin tiiviimmän ja läpinäkyvämmän yhteistyön avulla oman panoksensa tähän prosessiin kehittämällä uutta vetyinfrastruktuuria ja siten edistämällä kilpailullisia ja likvidejä vetymarkkinoita, joilla toimii lukuisia vedyn tuottajia ja käyttäjiä.
Itämeren alueen vetyinfrastruktuurin koordinoitu kehittäminen tukee joustavan, kestävän ja yhtenäisen yleiseurooppalaisen energiajärjestelmän kehittämistä. Suunniteltu vetyinfrastruktuuri, joka edistää sekä EU-tason että alueellisten tavoitteiden saavuttamista, on tarkoitus saada käyttöön Suomessa, Ruotsissa, Baltian maissa, Puolassa ja Saksassa vuoteen 2030 mennessä.
Vetyhankkeita eri puolilla Itämeren aluetta
Kaasun siirtoverkonhaltijat ovat käynnistäneet useita laajamittaisia rajat ylittävän vetyinfrastruktuurin kehittämishankkeita, joiden päämääränä on rakentaa infrastruktuuria ja markkinoita REPowerEU-suunnitelman, alueellisten tavoitteiden, kansallisten strategioiden sekä European Hydrogen Backbone ‑ryhmän vision mukaisesti.
Itämeren alueella on tällä hetkellä kolme rajat ylittävää vetyinfrastruktuurihanketta, jotka ovat saaneet EU:n PCI-statuksen (Project of Common Interest): Nordic-Baltic Hydrogen Corridor, Baltic Sea Hydrogen Collector, ja Nordic Hydrogen Route. Lisäksi kaasun siirtoverkonhaltijat suunnittelevat myös muiden, rajat ylittäviä yhdysputkia, kansallisia runkoverkkoja ja vedyn varastointia koskevien hankkeiden koordinoitua toteuttamista.
Gasgrid on kaasujen siirrosta ja siirtojärjestelmästä vastaava verkonhaltija Suomessa ja kansallisen vetyverkon rakentaja. Tarjoamme asiakkaillemme turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa. Kehitämme aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti siirtoalustaamme, palveluitamme ja kaasumarkkinoita edistääksemme tulevaisuuden hiilineutraalia energia- ja raaka-ainejärjestelmää. Gasgrid-konsernin muodostavat valtio-omisteinen emoyhtiö Gasgrid Finland Oy sekä tytäryhtiöt Gasgrid vetyverkot Oy ja Floating LNG Terminal Finland Oy. Lue lisää: gasgrid.fi