Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita vedyn hyödyntämiseksi osana vihreää siirtymää. Jo vuonna 2023 päätettiin, että Suomi tähtää 10 % osuuteen EU:n koko puhtaan vedyn tuotannosta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomessa tulisi tuottaa miljoona tonnia vihreää vetyä vuoteen 2030 mennessä. Luku kuulostaa suurelta, mutta se avaa valtavia mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle, energiantuotannolle ja vientimarkkinoille.
Tavoitteen taustalla on myös EU:n Fit for 55 -ilmastopaketti, jossa vety nähdään keskeisenä teknologiana päästöjen vähentämisessä. Suomessa vetyyn kohdistuvat odotukset liittyvät erityisesti sen rooliin teollisuuden, liikenteen ja energiavarastoinnin hiilineutraaleina ratkaisuina. Kansallinen vetystrategia yhdistää eri alojen toimijat ja tuo yhteen valtion, yritysten ja tutkimuslaitosten panokset.
Infrarakenteen rakentaminen
Vedyn tuotannon kasvu edellyttää massiivisia investointeja infrastruktuuriin. Gasgrid Finland on keskeinen toimija kansallisen vetyputkiston rakentamisessa. Suunnitteilla on yli 1 000 kilometrin pituinen verkosto, joka yhdistäisi tuotantoalueet, satamat ja teollisuuden keskukset. Tämä putkisto toimisi selkärankana myös laajemmalle Itämeren alueen vetymarkkinalle.
Suomen sijainti tekee siitä houkuttelevan paikan myös kansainvälisille investoinneille. Satamahankkeiden, kuten Rauman 500 MW elektrolyysilaitoksen, avulla Suomi voi luoda uusia vientireittejä esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin. Näin vety ei jää vain kotimaiseksi ratkaisuksi, vaan siitä voi tulla merkittävä vientituote.
Työpaikat ja talousvaikutukset
Vetytalouden kasvu ei tuo mukanaan pelkästään puhtaampaa energiaa, vaan myös työpaikkoja ja taloudellista hyötyä. Arvioiden mukaan ala voi luoda jopa 200 000 työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Tämä koskee niin energiantuotantoa, logistiikkaa, rakentamista kuin myös huolto- ja palvelusektoria.
Lisäksi vetytalous tarjoaa mahdollisuuden houkutella ulkomaisia investointeja. Suomella on valttikortteinaan poliittinen vakaus, edullinen ja puhdas sähkö sekä runsaasti tilaa suurille teollisuusalueille. Näiden ansiosta kansainväliset toimijat, kuten Plug Power, ovat kiinnostuneet sijoittamaan Suomeen.
Pilottilaitokset ja edelläkävijyys
Suomi on saanut jo ensimmäisiä konkreettisia näyttöjä vihreän vedyn tuotannosta. P2X Solutions avasi helmikuussa 2025 Harjavaltaan 20 MW:n laitoksen, joka on ensimmäinen kaupallisesti toimiva vihreän vedyn tuotantolaitos Suomessa. Laitos sai valtiolta mittavaa tukea ja toimii esimerkkinä siitä, miten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö voi vauhdittaa uutta teollisuudenalaa.
Harjavallan laitoksen lisäksi suunnitteilla on huomattavasti suurempia hankkeita. Plug Power valmistelee kolmea tuotantolaitosta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti olisi 2,2 GW. Päivittäinen tuotanto nousisi jopa 850 tonniin vihreää vetyä, mikä vastaa merkittävää osaa Suomen kansallisista tavoitteista.
Teollisuuden murros
Vedyn merkitys ei rajoitu vain energiantuotantoon, vaan sillä voidaan mullistaa suomalainen teollisuus. Vetyä hyödynnetään synteettisten polttoaineiden ja kemikaalien valmistuksessa sekä teräksen tuotannossa. Erityisesti terästeollisuudessa vedyllä voidaan korvata hiili, jolloin syntyy lähes päästötöntä terästä. Tämä tarjoaa Suomelle kilpailuedun, sillä kestävän teräksen kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti.
Samoin synteettiset polttoaineet, kuten e-metanoli ja e-metaani, voivat nousta merkittäväksi vientituotteeksi. Rauman satamaan suunniteltu elektrolyysilaitos on tästä hyvä esimerkki. Siellä vetyä käytetään yhdessä hiilidioksidin kanssa synteettisen kaasun valmistamiseen, joka voidaan nesteyttää ja kuljettaa ulkomaille.
Haasteet ja turvallisuus
Vaikka vedyn mahdollisuudet ovat valtavat, on matkalla myös haasteita. Turvallisuus on yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Vety on helposti syttyvää, ja sen varastointi sekä kuljetus vaativat erityistä huolellisuutta. Suomessa Tukes on laatinut oppaita ja ohjeistuksia vedyn turvallisesta käsittelystä, mutta alaa koskevat tiukemmat määräykset voivat hidastaa kehitystä verrattuna joihinkin muihin maihin.
Toinen haaste on sääntely ja lupaprosessien hitaus. Suurten investointien toteuttaminen vaatii ennakoitavaa ja selkeää lainsäädäntöä. Lisäksi tarvitaan ratkaisuja vedyn varastointiin pitkiksi ajoiksi, jotta siitä voidaan tehdä luotettava osa energiantuotantoa.
Resurssit ja kilpailuetu
Suomella on kuitenkin selkeitä vahvuuksia, jotka tukevat vedyn kehitystä. Uusiutuvan energian saatavuus on runsasta: erityisesti tuulivoimaa rakennetaan vauhdilla, ja vesivoima tuo vakaata tuotantoa. Puhdas makea vesi mahdollistaa elektrolyysin ilman vesivarantojen ylikuormitusta. Näiden lisäksi Suomen energian hinta on monia kilpailijamaita alhaisempi, mikä tekee vetyhankkeista houkuttelevampia.
Suomi on myös tunnettu vakaasta liiketoimintaympäristöstään, mikä lisää investointien turvallisuutta. Kansainväliset toimijat näkevätkin maan luotettavana kumppanina pitkän aikavälin projekteille.
Yhteenveto – listaus vedyn kehityksestä Suomessa
- Tavoite: 1 miljoona tonnia vihreää vetyä vuoteen 2030 mennessä
- Infrastruktuuri: yli 1 000 km vetyputkisto, kansainväliset yhteydet Itämeren alueelle
- Pilotit: Harjavallan 20 MW laitoksen käynnistyminen 2025
- Investoinnit: Plug Powerin 2,2 GW kapasiteettihanke, Rauman sataman 500 MW laitos
- Työllisyys: jopa 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä
- Teollisuus: päästötön teräs, synteettiset polttoaineet ja kemikaalit
- Haasteet: turvallisuus, varastointi, sääntely ja lupaprosessit
- Vahvuudet: runsaat uusiutuvat resurssit, edullinen energia, poliittinen vakaus
Tulevaisuuden näkymät
Vedyn kehitys Suomessa on vasta alussa, mutta suunta on selvä. Vuoteen 2030 mennessä Suomi voi olla yksi Euroopan johtavia vetyvaltoja, joka ei ainoastaan tuota vetyä, vaan jalostaa siitä korkean arvon tuotteita ja vie niitä maailmalle. Tämä tarjoaa paitsi taloudellisia hyötyjä, myös mahdollisuuden vahvistaa Suomen asemaa vihreän siirtymän kärkimaana.
Jos tavoitteet saavutetaan, Suomi voi nousta malliesimerkiksi siitä, miten pieni maa voi hyödyntää luonnonvarojaan ja innovaatioitaan globaaleilla markkinoilla. Vety ei ole vain energiaratkaisu, vaan myös taloudellinen mahdollisuus, joka voi muuttaa koko teollisuuden rakenteen tulevina vuosikymmeninä.
Yksi kommentti artikkeliin ”Vety ja Suomi – matkalla kohti puhdasta energiatulevaisuutta”